Matkailu avartaa, right?

Taas on (työ)reissuja pukannut reissu/viikko tahdilla jo tutuiksi tulleisiin kohteisiin eli hektiseen Helsinkiin ja aina yhtä eksoottiseen Tukholmaan :) 
Jokaisella reissulla saan hämmästyä joko positiivisesti, ei niin positiivisesti tai ihan vaan äimistyä totaalisesti jostakin kommentista/tapahtumasta/käytöksestä. Nyt ollaan villakoiran ytimessä eli siinä mikä on reissaamisen suola, sokeri, hunaja, inkivääri ja wasabi; joku juttu - iso tai pieni - mikä yllättää, ihastuttaa ja joskus vähän vihastuttaakin. Kunpa vain saisi kaikki aina jotenkin taltioitua kuviksi tai sanoiksi!  



Tukholmassa hotellin aamiaisella ilahdutti kokin hyväntuulinen "God morgon vän" toivotus kesken italialaisen(?) laulun, jota kokki ja tarjoilija yhdessä epävireisesti, mutta suurella tunteella lauleskelivat töitä tehdessään. Hyväntuulisena nautiskelin aamiaistani rauhassa ja mietin, että juuri tällä tavalla on kiva aloittaa aamu; rennosti, kiireettömästi ja hyväntuulisesti. Tovin kuluttua kahvit oli lähellä mennä väärään kurkkuun erään espanjalaisen liikemiehen mieltä askarruttavasta asiasta.. Mies kyseli ilmeisesti ruotsalaiselta kollegaltaan, että miten täällä Ruotsissa oikein miehet käy pissalla, kun pönttö on vessassa niin kovin matalalla? Ei kai vaan istuvaltaan? Vastausta en kuullut, koska laulava tarjoilija sattui sopivasti paikalle.

Päivä jatkui varsin mukavasti, koska ohjelmassa oli kävelypalaveri ja ulkona sopivasti aurinkoinen, kirpakka sää. Voin vilpittömästi suositella kävelypalavereita etenkin Tukholmassa, koska maisemat ovat mitä parhaat, eikä tarvitse tepastella autojen seassa, vaan jalankulkijoille on kivoja reittejä tarjolla merenrantaa seuraillen. Tähän aikaan vuodesta on tosin syytä varustautua pipolla ja huivilla.

Lentokentällä kuulin 5-vuotiaan selittävän nuoremmalle sisarelleen turvakuulutusta - mitä tarkoittaa, ettei matkatavaroita saa jättää ilman valvontaa? Tietenkin sitä, ettei koko perhe voi mennä yhtä aikaisesti vessaan :) Huvittavaa ehkä, mutta myös erittäin selkeä ja konkreettinen tulkinta.

Mun olisi ehkä pitänyt pyytää tuota 5-vuotiasta tulkkaamaan tax free:n myyjän kommentteja, koska itselleni ei ihan auennut myyjän myyntipuheet. Tiettyä kosteusvoidetta suositeltiin, koska "tässä on tosi paljon kivampi ja laadukkaamman näköinen pakkaus, kun noissa muissa".. Entä se varsinainen tuote sitten?!? Vielä yllättävämpi argumentti koski huulipunaa; "Toi korostaa tosi kivasti sun silmiä".. Ja kyllä, laitoin sitä huulipunaa huuliin, en luomille.  

Aika kului kentällä siis varsin kivasti; pienet shoppingit itselle ja kaupanpäälle pienet äimistelyt. Kotimatkan kruunasi samalla lennolla ollut ystävä, jonka kanssa pohdimme mm. sitä miltä ikäistemme business naisten tulisi näyttää, voiko olla uskottava, jos on puhelias, positiivinen ja naurava, voiko asioita vaan sanoa suoraan työelämässä(kin) ilman että joku vetää melonin nenään ja tehtiinpä me vielä pienimuotoista analyysia kultturieroista Pohjanlahden eri puolten välillä :)