Kun on ollut 17 viikkoa putkeen joka viikko työreissussa, ajatus kokonaisesta viikosta yhden paikan päällä tuntui etukäteen luksusluokan työviikolta. Edellinen ei-reissuvíikko oli tammikuussa. En kuitenkaan koe, että nämä työreissut olisi mitenkään erityisen rasittavia tai raskaitakaan, tai ei ainakaan ihan kaikki ;)
Viimeviikolla tosin kärsivällisyys oli koetuksella, kun olin Tukholmassa kolmen päivän työreissulla ja lähtöpäivänä sopivasti ilmatila oli suljettu.. Kukaan ei tuntunut tietävän varmasti lähteekö lentoja ja jos niin milloin, mutta kentälle täytyi silti mennä tutkaamaan tilannetta. Omalla kohdalla siitä seurasi 4,5h odottelu pikkuriikkisellä lentokentällä, mikä ei ole mun hinkulistan kärjessä, eikä ainakaan työreissun päätteeksi, kun ajatuksissaan on jo melkein kotona. Lentoasema oli aivan piukassa ihmisiä ja lämpötila muistutti lähinnä saunaa, istumapaikkoja ei ollut, eikä lentojen aikatauluista ollut mitään varmaa tietoa (ainoa mitä osattiin kertoa, oli että "lennot ovat myöhässä" - no shit Sherlock..). Lopulta pääsin Helsinkiin myöhään illalla, missasin Kajaanin lennon, majoittauduin hotelliin lentoyhtiön sponsoroimana kuudeksi tunniksi ja kotiinpaluu venyi luonnollisesti seuraavan vuorokauden puolelle.
 |
| Minä ja muutama muu matkustaja |
Onnekseni tapani mukaan olin pakannut ylimääräiset alusvaatteet ja sukat kassiini, mutta jouduin kyllä seuraavan päivän asuvalinnan suhteen käyttämään hieman mielikuvitusta. Tapana nimittäin ei ole pakata ylimääräisiä työvaatteita mukaan. Tällä kertaa asuvalinnan pelasti kesäinen sää, joten eilinen lyhythihainen mekko ilman paitapuseroa sai kelvata. Lisäbonusta toi pinkki Diorin huulipuna, koska mitä aikaisempi herätys (= lyhemmät yöunet) sitä pinkimpi huulipuna. Kirkkaat sävyt huulilla taikoo yllättävänkin mustat silmänaluset vähemmälle huomiolle. Trust me, kokeiltu on monta kertaa! Kotimatkalla tein myös havainnon, että aamulennolla Kajaaniin ei tuoksahda läheskään niin paljon kokoukselle kuin illan viimeisellä lennolla, eikä 12 matkustajaa aiheuta tungosta.
 |
| Väsyneen reissunaisen pelastajat :) |
Toisinaan on myös hyvä taktikoida, että onnistuu sijoittamaan matkatavarat koneessa ylälokeroihin. Yhdistelmä täysi kone työreissaajia ja carry on bagit tarkoittaa nimittäin sitä, että jos et ole ensimmäisten joukossa koneessa, joudut tunkea matkatavarat edessä olevan istuimen alle. Itselleni tämä ei välttämättä tarkoita ongelmia, koska olen suht kompaktin kokoinen, mutta uskollinen reissukaverini, valkoinen carry on bag ei ihan tuosta vaan sujahda sinne penkin alle, vaikka se onkin laillisen kokoinen. Viikon vinkki onkin: bussis vika, konees eka! Tarkoittaa siis sitä, että siirry terminaalista bussiin viimeisenä, että pääset oven lähelle ja kipitä sitten oven avattua vilkkaasti koneeseen. Toinen yhtä hyvä vinkki on ottaa mukaan pehmeä laukku, jonka sullominen onnistuu varsin näppärästi sinne lokeroon tai istuimen alle. Nyt jos joku miettii miksei matkatavaroita voisi laittaa ruumaan, niin vastaus on, että työreissuilla ei joko ole aikaa tai halua odotella hihnan vieressä laukkua. Ei vaikka olisi lehmän hermot. Menomatkalla on yleensä kiire palaveriin ja tulomatkalla tavoitteena on päästä mahdollisimman pian kotiin; kone pysähtyy, turvavyövalo sammuu, vyö auki, penkistä ylös, kassi kantoon, ulos ja autoon.
Yhden paikan päällä vietetty työviikko on ohi; viikonloppu käynnissä. Luksusta? Tavallaan oli, koska sai nukkua myöhempään, eikä tarvinnut pakata, kytätä aikatauluja, etsiä kärsivällisyyttä aikataulujen pettäessä, eikä taktikoida koneeseen pääsyn kanssa. Haasteena on kuitenkin ollut viikon tuntuminen loputtoman pitkältä, eikä ne mustat silmänaluset ole tainnut tämän viikon aikana mihinkään hävitä.. Aurinko paistaa, joten tänään voi pinkin huulipunan jättää kaappiin ja hoitaa tilanne laittamalla aurinkolasit päähän :) Kesä <3
